Työpaikan melu voi vahingoittaa kuuloa pysyvästi. Kuulon suojaamisessa ratkaisevaa on melualtistuksen tunnistaminen ja työolosuhteisiin sopivien suojainten käyttö.

Kuulokkeiden käyttö on yleistynyt niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Vastameluteknologian ansiosta ympäristön hälyä voidaan vaimentaa tehokkaasti, mikä tekee esimerkiksi keskittymisestä helpompaa. Joillekuille voi kuitenkin tulla yllätyksenä, etteivät kaikki melua vaimentavat kuulokkeet sovellukaan työympäristöihin, joissa melualtistus voi vaarantaa kuulon.

Melulle altistuminen on edelleen merkittävä työterveysriski esimerkiksi teollisuudessa, rakentamisessa ja erilaisissa tuotantotehtävissä. Pitkäaikainen altistuminen voimakkaalle melulle voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita ja tinnitusta. Kuulon heikkeneminen tapahtuu usein vähitellen, eikä muutoksia välttämättä huomaa ennen kuin ne alkavat vaikeuttaa arjen tilanteita.

Meluhaittojen ehkäisyssä olennaista on tunnistaa työympäristön riskit riittävän ajoissa. Pelkkä kokemus melun voimakkuudesta ei kerro luotettavasti altistumisen tasosta, sillä siihen vaikuttavat sekä äänen voimakkuus että altistumisen kesto. Työpaikan meluolosuhteita on siksi arvioitava järjestelmällisesti – ja tarvittaessa mitattava.

Kuulonsuojaimen teho ratkaisee, ei teknologia

Vastamelukuulokkeet voivat tuntua tehokkailta, sillä ne vähentävät ympäristöstä kantautuvia ääniä. Teknologia perustuu ympäristön ääniä vaimentavan vastakkaisen äänisignaalin tuottamiseen. Erityisen hyvin se toimii tasaisessa, matalataajuisessa taustamelussa.

Kuulokkeiden tarjoama miellyttävämpi ääniympäristö ei silti automaattisesti tarkoita, että ne suojaisivat kuuloa riittävästi. Tavallisia musiikin kuunteluun tarkoitettuja vastamelukuulokkeita ei yleensä ole testattu tai hyväksytty henkilönsuojaimiksi. Siksi niiden varaan ei voi jättää kuulonsuojausta työssä, jossa edellytetään varsinaisten kuulonsuojainten käyttöä.

Markkinoilla on myös vastameluteknologiaa hyödyntäviä hyväksyttyjä kuulonsuojaimia. Olennaista ei siis ole yksin laitteen teknologia tai ulkonäkö, vaan se, että sen suojausominaisuudet on asianmukaisesti testattu ja hyväksytty.

Työkäyttöön tarkoitetuissa kuulonsuojaimissa on oltava henkilönsuojaimia koskevien vaatimusten mukaiset merkinnät ja käyttöohjeet. Suojainten vaimennustehon tulee vastata työympäristön melutasoa, jotta altistuminen saadaan riittävän alhaiselle tasolle.

Myös suojainten käyttömukavuudella on merkitystä. Epämukava suojain voi jäädä käyttämättä, kun taas huonosti istuva suojain ei välttämättä tarjoa riittävää suojaa. Sopivaa vaihtoehtoa valittaessa on huomioitava esimerkiksi työn fyysiset olosuhteet, muiden suojainten käyttö sekä tarve kuulla puhetta ja työympäristön varoitusääniä.

Työnantajan vastuu alkaa melun vähentämisestä

Työpaikan meluntorjunta perustuu ensisijaisesti melualtistuksen vähentämiseen. Melua voidaan torjua esimerkiksi työmenetelmiä, laitteita ja työympäristöä kehittämällä. Henkilökohtaiset kuulonsuojaimet tulevat kyseeseen silloin, kun altistumista ei saada muilla keinoilla riittävästi vähennettyä.

Työnantajan on asetettava kuulonsuojaimet työntekijöiden saataville, kun päivittäinen melualtistus ylittää 80 desibeliä. Kun altistus saavuttaa tai ylittää 85 desibeliä, kuulonsuojainten käyttö on pakollista. Melualtistuksen arvioinnissa huomioidaan työpäivän aikana kertyvä kokonaisaltistus, eikä yksittäinen hetkellinen melutaso yksin ratkaise suojaustarvetta.

Työnantajan vastuulla on myös varmistaa, että suojaimet soveltuvat kyseiseen työhön ja työntekijät osaavat käyttää niitä oikein. Suojainten kuntoa on seurattava, ja ne on puhdistettava sekä huollettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vaurioitunut tai väärin käytetty suojain ei välttämättä tarjoa riittävää suojaa.

Kuulovaurioiden ehkäisyyn työterveyshuollon tuki

Kuulon suojaaminen on tärkeää aloittaa jo ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista. Työterveyshuolto tukee työpaikkoja meluriskien tunnistamisessa ja ehkäisevien toimintatapojen kehittämisessä. Työpaikkaselvityksissä voidaan arvioida melulle altistumista ja sen terveydellistä merkitystä sekä suunnitella tarvittavia toimenpiteitä yhdessä työnantajan kanssa.

Kuulontutkimusten avulla voidaan puolestaan seurata melulle altistuvien työntekijöiden kuuloa ja havaita mahdolliset muutokset ajoissa. Kun päivittäinen melualtistus saavuttaa 85 desibeliä, työntekijälle on järjestettävä kuulontarkastuksia määräajoin. Myös vähäisempi altistus voi edellyttää kuulontarkastusta, jos melusta arvioidaan aiheutuvan terveysvaaraa.

Kun melualtistus tunnistetaan ajoissa, työympäristön haittoja vähennetään ja kuulonsuojaimet valitaan huolellisesti, voidaan ehkäistä pysyviä kuulovaurioita.

 

Tutustu sivuillamme lisää Pohjois-Suomen Työterveys ry:hyn!