Työkyvyn suojeleminen työuran eri vaiheissa, osa 2
Työn lisäksi jaksamiseen vaikuttavat monet muutkin elämän osa-alueet, kuten taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden epävarmuus.
Työuupumuksesta keskusteltaessa huomio kohdistuu usein työn määrään ja työpaikan olosuhteisiin. Työkyvyn heikkenemisen taustalla on kuitenkin harvoin yksi yksittäinen syy.
Pohjois-Suomen Työterveyden työterveyshoitaja ja työkykykoordinaattori Ulla-Maria Lehtinevan nostaa työkyvyn kannalta olennaiseksi tekijäksi nimenomaan kokonaiskuormituksen.
Työ on vain yksi osa kokonaisuutta, johon vaikuttavat myös monet muut elämänalueet.
Lehtinevan mukaan työkyvyn heikkenemisen taustalla voivat olla esimerkiksi taloudelliset huolet, parisuhde- tai perhetilanteeseen liittyvät kuormitustekijät, omaishoitovastuut tai tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus.
Vaikka työkuormitus olisi hetkellisesti suurta, ihminen voi usein selvitä siitä, jos muu elämä tukee palautumista.
Epävarmuus näkyy työterveydessä
On myös hyvä muistaa, että monikaan ei kuormitu pelkästään työn määrästä, vaan jatkuvasta epävarmuudesta. Lehtineva sanoo, että työelämässä pohditaan esimerkiksi sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, riittävätkö omat voimavarat ja onko oma paikka työelämässä turvattu.
Epävarmuus voi kuormittaa myös silloin, kun työ sujuu muuten hyvin.
Kuormitusta lisää kokemus siitä, että työstä saatava korvaus ei aina riitä vastaamaan arjen kasvaviin kustannuksiin.
Erityisen kuormittavaa on se, että moni kokee tekevänsä jatkuvasti enemmän, mutta taloudellinen turvallisuuden tunne ei silti kehity, Lehtineva toteaa.
Pitkittyessään tällainen kokemus voi heikentää työn merkityksellisyyttä ja lisätä kyynistymistä työelämää kohtaan.
Työkyky on yhteinen asia
Lehtineva haluaa myös muistuttaa, ettei työkyky ole ainoastaan yksilön vastuulla. Työntekijää saatetaan kannustaa hänen mukaansa vain jaksamaan paremmin, vaikka työolosuhteet, johtaminen tai työn organisointi olisivat keskeinen osa ongelmaa.
Työkykyä tukee työelämän joustavuus sekä se, että erilaiset elämäntilanteet huomioidaan eri työuran vaiheissa. Mahdollisiin haasteisiin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja työntekijän pitäisi tulla kuulluksi.
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa. Lehtineva sanoo, että työterveydessä nähdään laajasti työelämän ilmiöitä, ja sen avulla voidaan tunnistaa sekä yksilöllisiä että rakenteellisia kuormitustekijöitä ennen kuin ongelmat alkavat näkyä esimerkiksi sairauspoissaoloina, työilmapiirin heikkenemisenä tai henkilöstön vaihtuvuutena.
Hyvin toteutettu työterveysyhteistyö hyödyttää työntekijöitä, työyhteisöä ja työnantajaa. Kyse on ennen kaikkea työelämän toimivuuden tukemisesta pitkällä aikavälillä.
Tutustu sivuillamme lisää Pohjois-Suomen Työterveys ry:hyn!
