Kevään valon lisääntyminen liitetään usein energian ja hyvän mielialan kasvuun, mutta muutos ei ole kaikille pelkästään myönteinen.

Kevään lähestyessä valon määrä kasvaa nopeasti, päivät pitenevät ja ulkona liikutaan enemmän. Samalla elimistö joutuu sopeutumaan muutokseen, joka ei aina tapahdu ongelmitta. Osalle ihmisistä lisääntyvä valo voi aiheuttaa mielialaan ja jaksamiseen liittyviä oireita tai pahentaa jo olemassa olevia mielenterveyden haasteita.

Valolla on suora yhteys aivojen toimintaan ja mielialaa sääteleviin mekanismeihin. Auringonvalo vaikuttaa muun muassa serotoniinin tuotantoon sekä kehon sisäiseen vuorokausirytmiin. Kun valon määrä kasvaa nopeasti, elimistö ei aina ehdi mukautua muutokseen.

Tämä voi häiritä uni-valverytmiä: nukahtaminen vaikeutuu, uni jää katkonaiseksi tai unirytmi siirtyy myöhemmäksi. Unen laadun heikkeneminen näkyy usein suoraan mielialassa, vireystilassa ja arjen jaksamisessa. Tutkimuksissa on havaittu, että vuodenaikojen vaihtelut voivat vaikuttaa masennusoireiden voimakkuuteen, mutta vaikutuksen suunta ja voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti.

Kevätmasennus on todellinen

Talveen liitetty kaamosmasennus tunnetaan hyvin, mutta myös keväällä voi esiintyä vuodenaikaan liittyviä mielialaoireita. Kevät- tai kesätyyppinen kausimasennus on harvinaisempi, mutta sitä esiintyy silti.

Lisääntyvä valo voi joidenkin kohdalla voimistaa oireita, erityisesti jos mieliala on ollut kuormittunut jo talven aikana. Oireet voivat olla samankaltaisia kuin masennuksessa: mieliala laskee, keskittyminen vaikeutuu, ärtyneisyys lisääntyy ja uni häiriintyy.

Unen ja rytmien muutokset selittävät ilmiötä

Keväällä päivän piteneminen vaikuttaa erityisesti vuorokausirytmiin. Kun valo lisääntyy nopeasti, keho ei aina pysy muutoksessa mukana. Tämä voi siirtää väsymystä myöhemmäksi illalla ja samalla heikentää unen laatua.

Jos uni häiriintyy pidempään, seurauksena voi olla mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia ja stressin lisääntymistä. Siksi kevään valomuutokset voivat joillekin olla kuormittavia, vaikka ympäristö viestii energian lisääntymisestä.

Vaikutukset heijastuvat usein myös työhön

Valon lisääntymiseen liittyvät muutokset heijastuvat helposti myös työelämään. Unen heikkeneminen ja rytmin siirtyminen voivat näkyä työpäivän aikana väsymyksenä, keskittymisen vaikeutena ja tehon laskuna.

Erityisesti tietotyössä vaikutukset korostuvat, koska työ vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja päätöksentekoa. Myös ärtyneisyys tai levottomuus voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen työyhteisössä.

Jos kuormitusta on jo ennestään, kevään rytmimuutos voi lisätä kokonaisrasitusta. Toisaalta osassa ihmisistä lisääntyvä valo parantaa vireyttä ja työtehoa, mikä korostaa yksilöllisiä eroja.

Yksilöllinen herkkyys ratkaisee

Ihmiset reagoivat valon muutoksiin eri tavoin. Osalla vuodenaikojen vaihtelut näkyvät selvästi mielialassa ja jaksamisessa, kun taas toisilla vaikutus on vähäinen.

Joillekin kevät tuo lisää energiaa ja selkeyttää arjen rytmiä. Toisille se on vaihe, jossa elimistö hakee tasapainoa. Tämä selittää, miksi lisääntyvä valo ei aina johda välittömään piristymiseen, vaan voi hetkellisesti myös kuormittaa.

Jos muutokset alkavat kuormittaa arkea tai työtä, tilannetta kannattaa arvioida työterveyden kanssa. Pohjois-Suomen Työterveydessä mielialaan, uneen ja jaksamiseen liittyviä tekijöitä tarkastellaan osana työkykyä.

 

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Työterveyslaitos
Mielenterveystalo (HUS)

 

Tutustu sivuillamme lisää Pohjois-Suomen Työterveys ry:hyn!