Työkyvyn suojeleminen työuran eri vaiheissa, osa 4.

Ruuhkavuosia yritetään usein hallita aikatauluilla, listoilla ja tehokkuudella. Työkyvyn kannalta yhtä tärkeää on kuitenkin se, että elämässä on myös väljyyttä ja hetkiä ilman suorittamista.

Arki täyttyy vaatimuksista, ja ensimmäinen ratkaisu on usein parempi organisointi. Kalenteria täsmennetään, muistilistoja tehdään ja vapaa-aika sovitetaan entistä tarkemmin jäljellä oleviin väleihin. Suunnittelu voi helpottaa arkea, mutta se ei yksin ratkaise kuormitusta.

Jos koko elämä muuttuu hallittavaksi projektiksi, palautumiselle jää vähän tilaa. Silloin myös vapaa-ajasta voi tulla suoritus: liikunta pitää ehtiä tehdä, ystäviä pitää nähdä, koti pitää hoitaa ja perheen kanssa pitää viettää laadukasta aikaa. Kaikki nämä voivat olla hyviä asioita, mutta jatkuvasti aikataulutettuina nekin voivat lisätä kuormitusta.

Väljyys on osa palautumista

Palautuminen mielletään usein levoksi, uneksi tai lomaksi. Ne ovat tärkeitä, mutta arjen palautuminen tarvitsee myös väljyyttä. Väljyys tarkoittaa hetkiä, jolloin mitään ei tarvitse heti ratkaista, aloittaa tai saada valmiiksi.

Tällainen tyhjä tila antaa mielelle mahdollisuuden rauhoittua. Kun ihminen on koko ajan tavoitettavissa, vastuussa tai matkalla seuraavaan tehtävään, hermosto pysyy helposti valmiustilassa. Se voi näkyä levottomuutena, univaikeuksina, ärtyneisyytenä tai tunteena, ettei koskaan ehdi kunnolla pysähtyä.

Työkyvyn kannalta palautuminen ei ole vain sitä, että keho lepää. Myös ajattelun, tunteiden säätelyn ja päätöksenteon kuormitus tarvitsee taukoja.

Kaikkea aikaa ei tarvitse käyttää hyödyllisesti

Nykyisessä arjessa tehokkuus ulottuu helposti myös palautumiseen. Lepoakin saatetaan arvioida sen mukaan, oliko se hyödyllistä: tuliko liikuttua, kehityttyä, hoidettua asioita tai käytettyä aika oikein.

Tämä voi tehdä palautumisesta uuden tehtävän muiden joukossa. Jos vapaa-aika täyttyy tavoitteista, mieli ei välttämättä saa kokemusta irti päästämisestä. Silloin lepo ei tunnu levolta, vaan yhdeltä asialta, joka pitäisi suorittaa onnistuneesti.

Työkykyä tukee myös sellainen aika, jolla ei ole selkeää tavoitetta. Se voi olla rauhallinen kävely, kahvihetki, lukeminen, hiljainen automatka tai ilta ilman suunniteltua ohjelmaa. Olennaista ei ole tekemisen laatu, vaan se, ettei hetkeen liity jatkuvaa vaatimusta onnistua.

Jatkuva optimointi voi lisätä kuormitusta

Ruuhkavuosissa arjen tehostaminen on usein välttämätöntä. Ilman suunnittelua moni asia jäisi tekemättä. Samalla on kuitenkin tärkeää tunnistaa raja, jossa optimointi alkaa itse lisätä kuormitusta.

Jos jokainen hetki on suunniteltu valmiiksi, arjesta katoaa joustovara. Silloin pienikin muutos, sairastuminen tai viivästys voi kaataa koko päivän rakenteen. Tämä lisää tunnetta siitä, että arki on jatkuvasti hallinnan rajalla.

Työkyvyn näkökulmasta joustovara on tärkeä suojaava tekijä. Se auttaa sietämään odottamattomia tilanteita ja vähentää jatkuvaa kiireen tunnetta. Ilman väljyyttä ihminen joutuu käyttämään yhä enemmän voimavaroja pelkästään arjen koossa pitämiseen.

Olemiselle pitää tehdä tilaa tietoisesti

Tyhjä tila ei yleensä synny itsestään. Jos kalenteri täyttyy aina seuraavasta tarpeesta, väljyyttä on usein rakennettava tietoisesti.

Se voi tarkoittaa sitä, että kaikkeen ei suostuta, osa asioista tehdään riittävän hyvin täydellisen sijaan tai kalenteriin jätetään tarkoituksella varaamatonta aikaa. Se voi tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että palautuminen ei aina näytä aktiiviselta tai tuottavalta.

Työkyvyn kannalta tämä on tärkeä ajattelutavan muutos. Olemiseen varattu aika ei ole pois työkyvystä, vaan se voi olla yksi sen edellytyksistä. Kun mieli saa hengähdystaukoja, keskittyminen, tunne-elämän säätely ja päätöksenteko voivat palautua paremmin.

Työkyky ei kestä loputonta suorittamista

Pitkällä aikavälillä työkyky ei rakennu pelkän tahdonvoiman varaan. Ihminen voi ponnistella pitkään, mutta ilman riittävää palautumista voimavarat kaventuvat vähitellen.

Siksi ruuhkavuosissa ei kannata kysyä vain, miten kaiken ehtii tehdä. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä kaikkea ei tarvitse tehdä, mitä voi keventää ja missä kohtaa arkeen voisi jäädä tyhjää tilaa.

Työkykyä tukee elämä, jossa kaikki aika ei ole varattu velvollisuuksille. Joskus tärkein palautumista edistävä ratkaisu on yksinkertainen: kalenterissa on hetki, jota ei tarvitse käyttää mihinkään.

 

Tutustu sivuillamme lisää Pohjois-Suomen Työterveys ry:hyn!