Työpäivän aikana tehdään kymmeniä pieniä päätöksiä, jotka vaikuttavat työn sujumiseen ja kuormitukseen. Siksi itsensä johtamisesta on tullut yhä tärkeämpi taito niin yrittäjille kuin palkansaajillekin.
Miellätkö sinäkin, että itsensä johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea tehokkuutta, tavoitteiden saavuttamista ja hyvää ajanhallintaa? Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon laajemmasta työelämätaidosta; kyvystä tunnistaa omat voimavarat, tehdä tarkoituksenmukaisia valintoja ja huolehtia siitä, että työ pysyy hallittavana myös silloin, kun arki kuormittaa.
Työelämä on muuttunut yhä itseohjautuvammaksi. Moni suunnittelee oman työnsä, priorisoi tehtävänsä ja tekee ratkaisuja itsenäisesti päivän aikana. Samalla työn tekeminen on muuttunut entisiä aikoja pirstaleisemmaksi. Päivä täyttyy viesteistä, palavereista, keskeytyksistä ja nopeasti vaihtuvista tilanteista, jotka vaativat jatkuvaa päätöksentekoa.
Itsensä johtamisen tarpeen taustalla on muutakin kuin suuri työmäärä. Kuormitusta lisää myös se seikka, että työpäivän aikana on tehtävä jatkuvasti valintoja siitä, mikä on tärkeintä juuri nyt, mihin kannattaa käyttää aikaa ja mitä voi siirtää myöhemmäksi. Jos kaikki tuntuu yhtä kiireelliseltä, työn hallinnan tunne alkaa helposti heikentyä.
Kaikesta ei todella tarvitse selvitä yksin
Itsensä johtaminen ymmärretään joskus virheellisesti kykynä selviytyä kaikesta yksin. Todellisuudessa kyse on realistisesta tavasta suhtautua omaan työhön ja omiin voimavaroihin.
Hyvä itsensä johtaminen näkyy esimerkiksi siinä, että osaa priorisoida tehtäviä, tunnistaa oman työnsä tärkeimmät tavoitteet ja hyväksyy sen, ettei kaikkea tarvitse saada valmiiksi saman päivän aikana. Samalla siihen kuuluu omien rajojen tunnistaminen. Jos työpäivät venyvät jatkuvasti, keskittyminen herpaantuu tai työ seuraa mukana vapaa-ajalle päivästä toiseen, on syytä pysähtyä arvioimaan omia toimintatapoja.
Itsensä johtamiseen kuuluu myös kyky pyytää tarvittaessa tukea. Työn hallinta ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi selvitä yksin, oikeastaan päinvastoin. Jos työn tavoitteet ovat epäselviä tai työmäärä kasvaa kohtuuttomaksi, tilanteesta kannattaa keskustella ajoissa esihenkilön kanssa. Ratkaisu löytyy harvoin pelkästään tekemällä enemmän.
Jokainen voi kehittyä itsensä johtamisessa
Itsensä johtamista voi kehittää samalla tavoin kuin muitakin työelämätaitoja. Työpäivän aikana se näkyy työn suunnitteluna, tehtävien priorisointina, omien rajojen tunnistamisena ja lukuisina pieninä päätöksinä siitä, mihin aikaa ja energiaa kannattaa kulloinkin käyttää. Vastataanko ruudulle kilahtavaan sähköpostiin heti vai saatetaan meneillään oleva tehtävä ensin loppuun? Voiko kokouksen korvata lyhyellä keskustelulla? Tarvitseeko kaiken olla täydellistä vai riittääkö, että työ tulee tehtyä laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisesti?
Yrittäjät ovat hyvä esimerkki itsensä johtamisen merkityksestä. Kun työpäivän pituutta, taukoja tai työn rytmiä ei määrittele kukaan muu, vastuu työn organisoinnista on omissa käsissä. Samat taidot ovat kuitenkin yhä tärkeämpiä myös palkansaajille. Etä- ja hybridityö ovat lisänneet vapautta, mutta samalla myös vastuuta siitä, miten työpäivä rakentuu.
Itsensä johtamisen tavoitteena ei ole tehdä enemmän tai nopeammin. Sen tarkoituksena on tehdä tietoisia valintoja, jotka auttavat pitämään työn hallittavana myös silloin, kun vaatimukset kasvavat. Kun omaa työskentelyään tarkastelee säännöllisesti ja uskaltaa muuttaa toimintatapojaan tarvittaessa, arki muuttuu usein sujuvammaksi. Samalla syntyy paremmat edellytykset sille, että voimavarat riittävät sekä työhön että muuhun elämään.
Tutustu sivuillamme lisää Pohjois-Suomen Työterveys ry:hyn!
