Suomalaisilla on runsaasti niskakipuja, ja erityisesti vaivasta kärsivät keski-ikäiset. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista 40% ja miehistä 20-30% on viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut niskan kipua. Niskan kipu on syynä noin joka 25. terveyskeskuskäyntiin, työterveydessä vielä useammin. Tupakointi ja ylipaino suurentavat hieman niskakipujen riskiä.
Niska- ja hartiaseudun kiputilat voivat johtua esimerkiksi huonosta ergonomiasta, pitkittyneestä staattisesta asennosta, toistuvista liikesarjoista tai liiallisesta kuormituksesta. Yleisin syy on pitkittynyt jännitys. Työperäiset niskaongelmat ovat yleisiä työelämässä, esimerkiksi opiskelijoilla, näyttöpäätteiden parissa työtä tekevillä sekä esimerkiksi parturi-kampaajilla. Ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa terveydelle ja työkyvylle.
Usein niskaongelmia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä ja hoitaa tehokkaasti yhteistyössä työterveyden kanssa. On tärkeää tiedostaa niskavaivojen riski ja ennaltaehkäistä vaivoja ajoissa, jos työympäristösi on niille altistava.
Ergonomian merkitys työympäristössä
Ergonomian huomioiminen työympäristössä on ensiarvoisen tärkeää niskaongelmien ennaltaehkäisyssä. Työpisteen säätöjen tulisi olla yksilöllisiä ja tukea oikeaa ryhtiä. Työtuolin, pöydän ja näytön korkeus tulee olla oikein säädetty, jotta vältetään ylimääräinen rasitus niska-hartiaseudulle. Työntekijöiden kouluttaminen oikeista ergonomisista työskentelytavoista on avainasemassa niskaongelmien ehkäisyssä. Tämä on huomionarvoista erityisesti kotoa työskenteville.
Taukojumppa ja liikunnan rooli
Säännöllinen taukojumppa työpäivän aikana auttaa ehkäisemään niskaongelmia. Taukojumppa pitää lihakset vetreinä ja parantaa verenkiertoa. Lisäksi yleinen liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vahvistaa niska-hartiaseudun lihaksia ja auttaa ylläpitämään selkärangan terveyttä. Esimerkiksi soutu, sauvakävely tai hiihto ovat erityisen hyödyllisiä, koska siinä liikuntaa saavat laajalti hartioiden ja niskan lihasryhmät. Työnantajat voivat kannustaa liikuntaan tarjoamalla liikuntaseteleitä tai järjestämällä työntekijöille mahdollisuuden osallistua ryhmäliikuntatunteihin.
Työterveyden rooli ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
Työterveys on avainasemassa työperäisten niskaongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat tehdä työpaikkakäyntejä ja arvioida työntekijöiden työergonomiaa. Lisäksi he voivat tarjota yksilöllistä ohjausta oikeista työskentelytavoista ja antaa vinkkejä niska-hartiaseudun lihasten vahvistamiseen. Tarvittaessa työterveyden ammattilaiset voivat myös ohjata työntekijöitä fysioterapiaan tai tarjota muita hoitokeinoja niskaongelmien lievittämiseksi.
Tietoisuus oireista ja itsehoito
Työntekijöiden tulisi olla tietoisia niskaongelmien oireista ja tunnistaa ne varhaisessa vaiheessa. Pienten kiputilojen huomioiminen ja niihin reagointi ajoissa voi estää tilanteen pahenemisen. Itsehoitokeinot, kuten venyttely, särkylääke ja lämpöpakkauksen käyttö, voivat auttaa lievittämään lieviä niskaongelmia. Jos oireet ovat jatkuvia tai voimistuvat, kannattaa ottaa yhteys työterveyteen.
Sairausloman tarve harkitaan tapauskohtaisesti niin, että otetaan huomioon potilaan toimintakyky ja työn kuormittavuus. Jos sairauslomaa tarvitaan, usein 1–3 päivää riittää. Vain harvoin (lähinnä vaikeissa säteilykipuoireissa) tarvitaan yli viikon pituista sairauslomaa.
Moniammatillisia toimenpiteitä, kuten fysioterapiaa, suositellaan viimeistään silloin, kun haittaavat kivut ovat jatkuneet 2 kuukautta.
Lähteet
Työterveyslaitos. (2021). Ergonomia
https://www.ttl.fi/tyohyvinvointi/tyoturvallisuus-ja-ergonomia/ergonomia/
https://www.ttl.fi/tyohyvinvointi/tyoturvallisuus-ja-ergonomia/tyossa-jaksaminen-ja-tauot/
https://www.ttl.fi/tyohyvinvointi/tyoterveyshuolto/
https://www.ttl.fi/tyohyvinvointi/terveysongelmat/niska-hartiaseudun-kivut/
https://www.kaypahoito.fi/hoi20010
