Affektiivinen ergonomia liittyy työpaikan vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin.

Ergonomia jaotellaan tavallisesti fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan. Ergonomian yhteydessä puhutaan usein myös työn psykososiaalisesta kuormituksesta. Psykososiaaliseen kuormitukseen lukeutuu työyhteisön sosiaaliseen rakenteeseen liittyviä tekijöitä.

Kestävä aivoterveys -hankkeessa on rakennettu ymmärrystä työpaikan affektiivisesta ergonomiasta osana aivoterveellistä työtä. Affektiivisen ergonomian käsitteellä pyritään kuvaamaan sitä, että työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöllä sekä työn eettisellä kuormituksella on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle.

Aivot aistivat herkästi työpaikan sosiaalisia signaaleja. Tämän vuoksi työpaikan vuorovaikutus- ja tunneympäristöllä on merkittävä vaikutus aivoterveydelle.

Miten affektiivista ergonomiaa voidaan mitata?

Kestävä aivoterveys-hankkeessa on luotu tarkistuslista työpaikan affektiivisen ergonomian tunnistamiseen ja arviointiin. Tarkistuslista toimii myös keskustelun herättäjänä ja mahdollisuutena kehittää organisaation affektiivista ergonomiaa. Se on erinomainen työkalu työpaikan ja organisaatiokulttuurin haasteisiin tarttumisessa.

Tarkistuslistalla voidaan arvioida esimerkiksi työn eettistä kuormitusta yksityiskohtaisten arviointikriteerien pohjalta. Työn eettisyyttä tarkasteltaessa huomio kohdistetaan esimerkiksi siihen, sisältyykö työtehtäviin ristiriitaisia vaatimuksia tai odotuksia, tai voiko työntekijä toimia tehtävässään omien arvojen ja ammattietiikan mukaisesti.

Keskiössä eettinen organisaatiokulttuuri sekä vuorovaikutus- ja tunneympäristö

Eettinen organisaatiokulttuuri sisältää organisaation jäsenten jakamat käsitykset oikeasta ja väärästä. Keskeistä on myös se, että organisaation arvot, normit ja toimintaperiaatteet edistävät eettistä päätöksentekoa ja toimintaa. 

Eettistä organisaatiokulttuuria tarkastellaan affektiivisen ergonomian tarkistuslistassa seitsemän väittämän kautta, joiden muodostamisessa on hyödynnetty eettisten hyveiden mallia. Mallissa eettisiksi hyveiksi on nostettu selkeys, keskusteltavuus, läpinäkyvyys, organisaation tuki, toteutettavuus, johdon esimerkillinen toiminta ja toiminnan seuraukset. Tärkeää on myös se, että työpaikalla voi turvallisesti keskustella eettisesti ristiriitaisista tilanteista.

Kaikissa organisaatiossa on olemassa vuorovaikutus- ja tunneympäristö, vaikka sitä ei tietoisesti johdettaisi. Se vaikuttaa aivojen hyvinvointiin, työkykyyn, työn tehokkuuteen ja laatuun sekä organisaation tulokseen. Keskeisellä sijalla vuorovaikutus- ja tunneympäristössä ovat esimerkiksi empatiataidot ja niiden johtaminen työpaikalla.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu sosiaalisten suhteiden turvallisuuden sekä luottamuksen vaikuttavan merkittävästi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Affektiivisen ergonomian tarkistuslistassa on tähän liittyen väittämiä rakentavasta tunteiden kohtaamisesta. Esimerkiksi hyväksytyksi tulemisen kokemus on äärimmäisen tärkeä hyvinvointia työpaikalla lisäävä asia. Tarkistuslistalla onkin väittämiä, joiden avulla voidaan tarkastella työyhteisön jäsenten kunnioittavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta.


Lähde:

https://vanha.oamk.fi/oamkjournal/2023/tarkistuslista-tyopaikan-affektiivisen-ergonomian-arviointiin/