Osa 1
Kun unihäiriöitä ei tunnisteta, seuraukset näkyvät työelämässä: väsymys kuormittaa ja lisää sairauspoissaoloja. Unilääkäri Eeva Löfgrenin mukaan yhden perusteellisen unitutkimuksen hinta on usein pienempi kuin sairauspoissaolojen kustannukset.
Uniapneaa on totuttu pitämään ennen kaikkea ylipainoisten miesten sairautena. Entä jos potilas onkin touhukas nainen, joka nukkuu huonosti ja kamppailee päivisin jaksamisensa kanssa? Pitkän linjan korvalääkärin ja unilääkärin Eeva Löfgrenin vastaanotolle on vuosien varrella hakeutunut väsyneitä ja aivosumusta kärsiviä naisia, jotka kertoivat uupumuksesta ja huonosta unesta, mutta joiden oireet eivät vastanneet sitä, mitä lääketieteellisessä koulutuksessa oli painotettu.
”Vuosien kliininen kokemus sai minut pohtimaan, miksi niin monen naisen uniongelmat jäivät ilman diagnoosia ja asianmukaista hoitoa”, Löfgren sanoo.
Uniasioihin syventyessään Löfgren alkoi ymmärtää ongelman ytimen: tutkimus on rakennettu miesten oireiden varaan, jolloin naisten oireet jäävät usein näkymättömiksi. Hoitokäytännöt painottuvat edelleen keskivaikeaan ja vaikeaan uniapneaan, mikä sopii miehille, mutta ei naisille.
”Miehillä uniapneaan liittyy tyypillisesti kuorsaus ja taipumus torkahdella, kun taas naisilla oireet ilmenevät unettomuutena, päiväväsymyksenä ja aivosumuna. Siksi moni nainen ei tunnista sairauttaan eikä lääkäri välttämättä osaa epäillä sitä”.
Jo lievä uniapnea voi naisella aiheuttaa merkittävää uupumusta ja päiväväsymystä ilman nukahtelutaipumusta. Siksi Löfgren painottaa, että hoitokokeilu kannattaa tehdä myös lievissä tapauksissa. CPAP-laitteen käyttö voi hänen mukaansa tuoda potilaan elämään huomattavan muutoksen: uni paranee, aivosumu hälvenee ja arjessa jaksaa taas.
”Kun voimat palaavat, myös painonhallinta ja liikunta ovat helpommin toteutettavissa. Joskus laitteesta voidaan jopa luopua painon pudotessa riittävästi”.
Hormonien vaikutus ja levottomat jalat piinaavat naisten unta
Naisten unihäiriöissä keskeiseksi ongelmaksi nousee unettomuus. Unettomuuden taustalla eivät välttämättä lymyile pelkästään masennus tai vaihdevuodet, vaan myös hormonaaliset tekijät, jotka vaikuttavat unen laatuun ja palauttavuuteen.
”Naishormonit vaikuttavat koko elimistöön ja heijastuvat suoraan unen säätelyyn. Siksi unihäiriöiden hoito on naisilla usein monisyisempää kuin miehillä, eikä samoilla menetelmillä läheskään aina saavuteta tuloksia, Löfgren selventää”.
Vaihdevuosien ensimmäinen merkki on usein aamuyön unettomuus, joka alkaa, vaikka elämäntilanne pysyisi muuten ennallaan. Sen taustalla ovat hormonaaliset muutokset ja estrogeenitasojen hiipuminen, jotka oireilevat jo ennen kuukautisten loppumista. Unta voivat heikentää myös kuumat aallot, jotka saattavat Löfgrenin mukaan katkaista unen jo ennen varsinaista tuntemusta.
”Elimistön reagoidessa äkillisesti syke kiihtyy, verenpaine nousee ja levollinen uni vaihtuu valppauteen. Kun uni katkeaa tällä tavoin äkillisesti, uudelleen nukahtaminen on usein vaikeaa”.
Tehokkaimman avun monelle tuo hormonikorvaushoito, mutta sen rinnalla voidaan käyttää myös muita lääkityksiä.
”Näitä ovat tietyntyyppiset mielialalääkkeet sekä valmisteet, jotka varta vasten on kehitetty kuumien aaltojen hoitoon, Löfgren toteaa”.
Toinen keskeinen tekijä naisten unihäiriöiden taustalla on levottomien jalkojen oireyhtymä. Se kytkeytyy useimmiten raudanpuutteeseen ja on synnyttäneillä jopa kaksinkertaisesti yleisempää kuin miehillä tai synnyttämättömillä naisilla. Oire näkyy raajojen tahdosta riippumattomina liikkeinä unen aikana, mikä aiheuttaa toistuvia havahtumisia ja heikentää unen laatua.
”Ensisijainen hoito on rautalisä, mutta samalla on tärkeää huolehtia siitä, ettei runsas kuukautisvuoto vie rautavarastoja uudelleen tyhjäksi”, Löfgren muistuttaa.
