Varhaisen tuen mallin avulla voidaan estää työkykyhaasteiden pitkittyminen ja vähentää sairauspoissaoloja. Suurissa organisaatioissa yleisesti käytetty malli on pienissä yrityksissä yhä harvinaisuus.

Varhaisen tuen mallin tavoitteena on puuttua työkyvyn heikkenemiseen ajoissa – ennen kuin tilanne johtaa pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin tai jopa työkyvyttömyyteen. Mallin ydin on varhaisessa vuoropuhelussa työnantajan ja työntekijän välillä. Keskusteluissa kartoitetaan mahdollisia työkyvyn ongelmia ja sovitaan tarvittavista tukitoimista, joilla tilanteen paheneminen voidaan ehkäistä.

Malli tukee työntekijöiden työssä jaksamista ja ennaltaehkäisee poissaoloja usealla tavalla. Ensinnäkin se mahdollistaa ajoissa puuttumisen työkykyhaasteisiin, kuten stressiin, uupumukseen tai fyysisiin vaivoihin. Toiseksi mallin avulla voidaan sopia työjärjestelyistä, kuten työajan joustoista tai työtehtävien keventämisestä, jotka molemmat tukevat työssä pysymistä.
Lisäksi varhaisen tuen käytännöt lisäävät avoimuutta ja luottamusta, jolloin työntekijän on helpompi kertoa haasteistaan jo ennen sairauslomaa. Tärkeässä roolissa on myös työterveyshuollon varhainen mukaanotto, mikä mahdollistaa ammatillisen tuen ajoissa.

Tutkimusten mukaan varhaisen tuen mallin käyttö voi vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa merkittävästi. Vaikka mallista on saatu hyviä tuloksia, pienillä työnantajilla se otetaan edelleen käyttöön vain harvoin.

Pienyritysten varhaisen tuen mallin vähäiseen käyttöön useita syitä

Yksi keskeinen syy varhaisen tuen mallin vähäisempään käyttöön pienyrityksissä on resurssien rajallisuus. Pienemmistä yrityksistä puuttuu usein erillinen HR-asiantuntijaa tai henkilöstöhallinto, joka veisi mallin järjestelmällisesti käytäntöön. Yrittäjä tai lähiesihenkilö saattaa hoitaa henkilöstöasioita muiden tehtävien ohella, jolloin varhaisen tuen mallin toteutus jää muiden asioiden jalkoihin.

Toinen syy liittyy epämuodollisuuteen. Pienissä työyhteisöissä työntekijöiden ja esihenkilöiden välinen vuorovaikutus saattaa olla epämuodollista. Työkykyasioista keskustellaan tarpeen mukaan ilman mallin mukaista systematiikkaa tai dokumentointia. Tällöin ennakoiva toiminta voi jäädä vähäiseksi ja tilanteisiin puututaan vasta, kun sairauspoissaolo on jo alkanut.

Tietoisuuden puute on kolmas merkittävä tekijä. Kaikki pienet työnantajat eivät tunne varhaisen tuen mallin sisältöä tai ymmärrä sen hyötyjä, vaan malli mielletään helposti vain suurten organisaatioiden käytännöksi.

Kustannuksiin liittyvillä huolilla on myös vaikutusta. Pienissä yrityksissä saatetaan ajatella, että varhaisen tuen toimet, kuten laajempi työterveyshuollon käyttö tai työjärjestelyt, ovat ylimääräinen menoerä. Jos yrityksen työterveyshuollon sopimus on suppea, esihenkilö ei välttämättä koe mallin hyödyntämistä realistiseksi. Merkittävä syy on myös osaamisen puute. Esihenkilöillä ei aina ole koulutusta varhaisen tuen käytännöistä tai valmiuksia käydä haastavia työkykykeskusteluja, mikä osaltaan vähentää mallin käyttöä.

Vaikka varhaisen tuen mallin soveltaminen pienissä yrityksissä on vähäistä, sen hyödyntämisellä voisi olla juuri pienissä organisaatioissa suuri vaikutus. Yhdenkin työntekijän poissaolo voi kuormittaa koko työyhteisöä merkittävästi, joten ajoissa tehdyt tukitoimet hyödyttävät sekä työntekijää että yrityksen toimintakykyä.

Miten pääsen alkuun?

Työterveyshuolto auttaa varhaisen tuen mallin käyttöönotossa! Yrityksen edustajana voit ottaa yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi, joka opastaa mallin käyttöönotossa ja neuvoo työkykyjohtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteinen ymmärrys varhaisen tuen mallista on tärkeää, jotta yritys ja työterveyshuolto voivat toimia yhtenäisesti ja johdonmukaisesti.

Tutustu sivuillamme lisää Pohjois-Suomen Työterveys ry:hyn!

 

Lähteet:
www.ttl.fi
www.ilmarinen.fi
www.ttk.fi