Nuoren työntekijän siirtyessä työelämään hänen terveytensä, turvallisuutensa ja jaksamisensa on otettava vakavasti. Nuoret eivät ole vain tulevaa työvoimaa – heidän hyvinvointinsa työuran alussa vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan ja työelämän laatuun pitkällä aikavälillä.
Kesätyö, työharjoittelu tai ensimmäinen vakituinen työ voi olla nuorelle jännittävä ja iloinen, mutta myös kuormittava hetki elämässä. Työelämään astuessaan ihminen on monella tapaa haavoittuvampi kuin kokenut työntekijä – ei siksi, ettei osaisi, vaan siksi, että rooli ja rajat ovat vielä epäselvät.
Nuorten hyvinvointi työssä ei ole toissijaista, sillä uusi sukupolvi kohtaa työelämän usein epävarmana ja ristiriitaisena: toisaalta puhutaan merkityksellisyydestä ja arvoista, toisaalta juuri uupumus ja epävarmuus varjostavat monen tulevaisuudenkuvaa.
Suojaa kehitykselle – erityissäännöt nuoria varten
Työlainsäädäntö tunnistaa nuorten erityisaseman. Alle 18-vuotiaat työntekijät kuuluvat niin sanottujen nuorten työntekijöiden ryhmään ja ovat oikeudellisesti erityisessä suojassa. Tämä tarkoittaa, että heidän työaikaansa ja työtehtäviään on rajattu. Tavoitteena on suojella nuorta tilanteilta, joissa työn kuormitus on liiallista suhteessa hänen fyysiseen tai psyykkiseen kehitykseensä, mahdollisiin opiskeluihin tai yleiseen hyvinvointiinsa.
Nuori työntekijä ei välttämättä vielä tunne oikeuksiaan tai osaa arvioida työpaikan riskejä. Siksi työnantajalla on erityinen vastuu varmistaa, että perehdytys on kattava ja työtehtävien mahdolliset vaaratilanteet käydään huolellisesti läpi. Työn on oltava aidosti turvallista, ei vain näennäisesti riskitöntä.
Monilla aloilla, kuten teollisuudessa, logistiikassa tai sote-sektorilla, työhön voi kuulua vaarallisia aineita, raskaita nostoja tai psyykkisesti kuormittavaa vuorotyötä. Onkin tärkeää arvioida työolosuhteet myös lisääntymisterveyden näkökulmasta – nuoren keho on vielä kehittymässä, ja aineenvaihdunta, hormonitoiminta sekä hermosto voivat reagoida herkemmin ympäristötekijöihin, kuten kemikaaleihin.
Hyvä perehdytys on enemmän kuin lista ohjeita
Perehdytys ei ole vain kansio täynnä PowerPoint-diaesityksiä tai työpaikkakierros ensimmäisenä päivänä. Nuori tarvitsee kokonaisvaltaista ohjausta, joka huomioi sekä kokemattomuuden ja epävarmuuden että myös halun oppia. Hyvä perehdytys auttaa ymmärtämään paitsi työtehtävät myös työelämän pelisäännöt: milloin omaan jaksamiseen liittyvät rajat on syytä tuoda esiin, mistä saa apua, ja miksi tauko ei ole merkki laiskuudesta vaan olennainen osa turvallista työntekoa.
Kun perehdytys tehdään kiireessä, työelämässä aloittaja voi jäädä epätietoisuuden varaan. On tärkeää, että joku työpaikalla ottaa vastuuta siitä, että nuori kokee kuuluvansa joukkoon ja uskaltaa kysyä. Esihenkilön ja työyhteisön rooli on tässä keskeinen. Nuori peilaa käytöstä ja asenteita ympäriltään.
Jos ilmapiiri on kyyninen, kiireinen ja yksin pärjäämiseen nojaava, on viesti helposti se, ettei väsymys tai epävarmuus ole sallittua. Vaarana on, että innokas työntekijä palaa loppuun ennen kuin ehtii edes kunnolla pääsemään alkuun.
Työstä täytyy palautua – myös nuorena
Nuoren keho ja mieli eivät ole immuuneja kuormitukselle, vaikka palautuminen saattaakin tapahtua nopeammin kuin vanhemmilla työntekijöillä. On väärin olettaa, että nuori jaksaa automaattisesti enemmän.
Työterveyslaitoksen mukaan työelämään siirtyminen voi olla nuorelle kuormittavaa, ja esimerkiksi epävarmuuden ja stressin kokemukset ovat työuran alkuvaiheessa tavallisia. Myös palautumisen ongelmat ovat yleistyneet ja riittämätön palautuminen on yhä yleisempää. Jos lepoa ei saa tarpeeksi, seurauksena voi olla unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja jopa pidempiaikainen työkyvyn heikentyminen.
Jotkin kunnat ja organisaatiot ovat lähteneet tietoisesti tukemaan nuorten työntekijöiden palautumista esimerkiksi tietoisuustaitojen ja työnohjauksen keinoin. Tämä ei ole turhaa ylireagointia, vaan investointi työkykyyn ja tulevaisuuteen.
Sukupolvi, joka haluaa muutosta
Nykyiset nuoret työntekijät eivät tyydy siihen, että työ on vain työtä. He etsivät merkitystä, toivovat oikeudenmukaisuutta ja odottavat, että työpaikka kantaa vastuunsa niin yksilöistä kuin ympäröivästä maailmastakin.
Nuorilla on työelämälle paljon annettavaa – tuoretta näkökulmaa, luontevaa suhdetta teknologiaan ja halua kasvaa ammattilaisiksi. He eivät kuitenkaan tee sitä hinnalla millä hyvänsä vaan tarvitsevat turvallisen alun, jossa piilevä potentiaali saa kehittyä ilman pelkoa tai liiallista painetta.
Työnantajille tämä on selkeä viesti: nuoren ei kuulu sopeutua työelämän vanhoihin virheisiin vaan työelämän kuuluu osittain myös kasvaa nuorten mukana.
